Ride

Todellisuutta peli sen sijaan tavoittelee tarjoamalla useimmista muista hevospeleistä poiketen katsauksen este- ja kenttäratsastajan urapolkuun. Peli opettaa lajien kiemurat kädestä pitäen ja saapa urallaan myös valita erilaisista hevosista. Oriit ja tammat nimittäin käyttäytyvät kovin eri tavalla ja myös hevosen luonteella on merkitystä. Kilpailumenestyksen myötä myös hevosvalikoima luonnollisesti laajenee.

Esteratsastuksessa hevosta ohjataan kallistemalla ohjainta seuraaavan esteen suuntaan samalla hevosen askellusta säädellen niin, että kaviot kopsahtavat oikeaan kohtaan ennen estettä. Kenttäratsastus on sen sijaan kummallinen rytmipeliviritys, jossa ohjainnapin napautuksen lisäksi ohjainten tulee olla tismalleen oikeassa asennossa nuolen kohdalla. Homma on paljon kimurantimpaa miltä kuulostaa ja vaatii hyvää ohjaimen hallintaa, joten aivan perheen pienimmälle heppafanille peli osoittautui oitis liian vaativaksi. Kenttäratsastus itse asiassa osoittautui liian vaativaksi jopa minulle, mutta siitä on pelaajan sijaan kerrankin syyttäminen peliä.

{Ride} on nimittäin täysin rikki. Esteratsastus on ajatuksena toimiva ja aika ajoin jopa hauska pelattava, mutta hevoset saavat tuon tuosta itsepäisyyskohtauksia ja kaartavat kohti kentän reunaa välittämättä pelaajan komennoista. Siinähän väännät ohjainta oikealle minkä ennätät, kun peli on päättänyt juoksuttaa hevosta vasemmalle kohti suurta vihreää tyhjyyttä. Tämä on kuitenkin pientä verrattuna siihen sekametelisoppaan, joka myös kenttäratsastuksena tunnetaan. Kymmenien yritystenkään jälkeen en tajunnut miten ihmeessä sitä pitäisi oikein pelata. Ohjainten oikeanlaiset asennot piipahtavat ruudussa vain parin sekunnin ajan, eikä pelin onneton tutoriaalijakso kerro pelaajalle yhtään mitään. Edes ohjekirjasta ei ollut apua. Ei sillä, että opettelusta mitään hyötyä olisi muutenkaan, osumakohdat nimittäin tunnistuvat jos niitä sattuu huvittamaan. Esimerkiksi pelkkä napinpainallus saattaa tunnistua kolmena erilaisena osumakohtana. Yritin ja yritin, kunnes lopulta luovutin, enkä päässyt edes pakollista opetusjaksoa lävitse.

Muutenkin pelistä välittyy huolimattomuus tuotetta kohtaan. Ulkoasu on karua, joskin selkeää nähtävää ja äänistä on parempi olla puhumatta mitään. Esimerkiksi pelaajan opettajana toimiva henkilö näyttää ja kuulostaa enemmän hevoselta kuin yksikään pelissä esiintyvä oikea kopukka. Koska tuote on selkeästi laitettu keskeneräisenä myyntiin, ei voi kuin ihmetellä että mikähän ihmeen kiire tämän kanssa on oikein ollut? Kehitystä ei olisi tarvinnut jatkaa kuin niin kauan että ohjaukseen olisi saatu hitunen järkeä ja {Ride} saattaisi olla heppahulluille täsmäostos. Tällaisenaan kaupasta löytynee roppakaupalla toimivampiakin vaihtoehtoja.