Gamereactor

Gamereactor
Arviot
Ninja Reflex

Ninja Reflex

Moi, nimeni on Nipa Ninja ja aina kun en viipota katoilla vihulaisia viiltämässä, treenaan kotona pelaamalla Ninja Reflexiä.

Jos pelin väittämää on uskominen, 15 minuutin päivittäisellä Ninja Reflex -sessiolla pelaaja oppii liikkumaan kuin tiikeri ja iskemään kuin lohikäärme. Ninjaharjoittelu koostuu kuudesta minipelistä joista jokaisesta peli tarjoaa kuusi hieman toisistaan poikkeavaa muunnelmaa. Katana-miekkailun, shurikenien heittelyn ja nunchakun heiluttelun lisäksi pelaaja pistetään nappaamaan kärpäsiä lennosta sekä kalastamaan paljain käsin.

Pelin ehdottomasti onnistunein osuus on miekkailu, jossa metsästä päälle rynnivien samuraiden iskut täytyy ensin oikeanlaisella wiimoten heilautuksella torjua ja heti perään viiltää nämä vehreämmille miekkailukedoille. Myös Operation Wolf -henkistä shurikenien heittelyä voi pitää onnistuneena, vaikka heittotähtien kohteena ovatkin pelkät pahvisamurait. Sen sijaan kalastus ja kärpästen pyydystys syömäpuikoilla ovat likimain yksi ja sama laji, joissa pyydystettävää otusta täytyy ensin seurata kädellä ja sopivan hetken koittaessa napata se kiinni. Tulikärpästen pyydystämisessä ainoa tarkoitus on napauttaa nappia mahdollisimman nopeasti tulilentiäisen ilmestyessä ruudulle, mikä käy nopeasti tylsäksi. Nunchaku-osuudessa ninjakokelaan on tarkoitus huitoa sensein kohti heittämiä esineitä kappaleiksi samalla kun wiimotella pyöritetään kahdeksikkoa mikä on paitsi hankalaa, myös todella tylsää. Minipelien muunnelmat eivät eroa toisistaan riittävästi, jotta niitä voisi puhutella omina minipeleinään, joten käteen jää todellakin vain kuusi minipeliä joista ainoastaan kahta voi pitää todella onnistuneina.

Yksinpeliosuus muodostuu vyökokeista, joihin päästäkseen ninjailijan on suoritettava viisi kuudesta minipelistä muunnelmineen. Yksinpeli viihdyttää tovin, mutta sen mielekkyys on hieman kyseenalaista. Minipelimuunnelmien lisäksi se aukaisee ainoastaan lisää hassunhauskoja ninjanimiä, joilla ei ole käytännön merkitystä. Lisäksi kaikki minipelit on aukaistu alle puolen tunnin tahkoamisella, joskin mustan vyön metsästykseen aikaa saa kulutettua hieman enemmän.

Moninpelin olisi voinut kuvitella olevan Ninja Reflexin parasta antia, mutta myös sen kohdalla suunnittelu on jäänyt kesken. Kaverien kanssa voi ottaa ainoastaan yksittäisen matsin valitussa minipelissä ja siinä se. Minkäänlaisia turnauksia ei voi järjestää, ennätykset eivät tallennu mihinkään eikä osassa minipeleistä ole juuri väliä onko esimerkiksi mustan vyön ninjaa vastassa täysi aloittelija, sillä tuurilla pärjää pitkälle erityisesti helpoimmalla vaikeustasolla. Parin tunnin pelaamisen jälkeen niin yksinpeli kuin moninpelikin oli läpikotaisin nähty, eikä takaisin tehnyt juuri mieli.

Sisällön puute on tavallaan sääli, sillä pelin toteutuksesta ei vikoja löydy. Ulkoasu on mallikas, äänimaailma sopivan ninjahenkinen ja ohjattavuuskin on nunchaku-osuutta lukuun ottamatta pätevää. Itse peli on vain unohtunut jonnekin. Poistohintaisena Ninja Reflex tarjonnee mukavaa lämmittelyä kaveriporukalle ennen oikeita bilepelejä, yksinpeliksi ostettaessa kannattaa tarkoin pohtia paljonko tunnin mittaiselle viihteelle antaa euroarvoa.

06 Gamereactor Suomi
6 / 10
+
grafiikka ja äänet, miekkailu
-
liian nopeasti nähty