XCOM: Enemy Within

Viime vuonna julkaistu {XCOM: Enemy Unknown} oli loistava esimerkki siitä, miten vanha peli tuodaan onnistuneesti nykypäivään. Strategiapelit painottuvat pääasiassa PC-puolelle, mutta Xcomin taktisten taistelujen johtaminen onnistui yllättävän hyvin myös konsolien ohjaimilla. Pelin ainoaksi "miinukseksi" nousi se, että se lopulta päättyi. Noin vuoden odottelun jälkeen kannattaa kuitenkin suunnata katse jälleen kohti tähtitaivasta, sillä Enemy Within laajentaa ja parantaa emopeliä juuri oikeilla tavoilla.

Lisäosa sisältää reilusti uusia ominaisuuksia. Uusi Meld-niminen resurssi mahdollistaa sotilaiden muokkaamisen aikaisempaa monipuolisemmilla tavoilla. Nyt sotilaiden geenejä voi parannella tai vaihtoehtoisesti jermut voi integroida osaksi valtavia taistelurobotteja. Lisäksi avaruusolioiden rinnalle on noussut uusi uhka, maailmanherruutta tavoitteleva Exalt. Pakettiin on myös saatu yli 40 erilaista karttaa, tukku uusia aseita, suorituskykyä parantavia mitaleja, pari uutta vihollista ja lukuisia pelattavuutta parantavia säätöjä ja korjauksia.

Konsoleilla lisäosaa myydään vain emopelin kanssa nimellä Enemy Within: Commander Edition. PC:llä lisäosan voi ostaa erikseen, mutta se vaatii toimiakseen alkuperäisen Enemy Unknownin.

Geneettinen muuntelu ei ole niin radikaalia kuin miltä se saattaa kuulostaa. Muutokset ovat maltillisia, ja useimmat tuovat vain bonuksia hahmon ominaisuuksiin. Toki mukana on myös pari mielenkiintoisempaa ominaisuutta. Luuydintä peukaloimalla sotilaan saa parantumaan kaksi pistettä per kierros ja taistelun jälkeen vammojen paranemiseen kuluu ainoastaan kolmannes alkuperäisestä ajasta. Bioelektronisen ihon avulla solttu voi puolestaan havaita lähistöllä piilottelevat näkymättömät viholliset ja saa immuniteetin kuristushyökkäyksille. Tämä on erittäin hyödyllinen ominaisuus sisätiloissa.

Geneettistä muuntelua kiinnostavampi kehityslinja löytyy Mec-taisteluhaarniskoista. Taistelijat varustetaan mekaanisilla käsillä ja jaloilla ja istutetaan jättimäisiä robotteja muistuttaviin haarniskoihin. Operaatio muuntaa tavalliset mosurit käveleviksi tankeiksi, jotka on varustettu kiskotykeillä, liekinheittimillä ja muilla kivoilla apuvälineillä. Oma suosikkini on kineettinen käsimoduuli, jonka avulla pystyy lyömään läpi mistä tahansa seinästä. Mikään ei pelasta päivää niin hyvin kuin seinän läpi tunkeutuva valtava teräsnyrkki, joka murskaa takana piileskelevän chrysalidin yhdellä iskulla. Täysin ilmaiseksi ei tällaisia ihmistankkeja kuitenkaan tehtailla. Hintana on muun muassa huomattavasti hitaammin karttuva kokemus ja aikaisempien kykyjen menetys. Lisäksi näitä sotilaita ei voi geneettisesti muunnella eivätkä ne voi osallistua Psi-koulutukseen.

Kuten lisäosan nimi jo kertoo, maapalloa uhkaavat ulkopuolisten uhkien lisäksi myös uusi vaara sisältäpäin. Muukalaisteknologiaa omiin tarkoituksiinsa soveltava Exalt-järjestö luottaa terroristien suosimaan taktiikkaan, jossa pitkin maailmaa työskentelee itsenäisiä soluja. Varsinainen solujen toimintaa ohjaava operaatiokeskus on hyvin piilossa, ja sen sijainti täytyy selvittää soluttautumistehtävien avulla. Juonikuvio kulkee koko ajan pääjuonen rinnalla ja tuo siihen mukavaa vaihtelua, sillä nyt vastassa ovat avaruusolentojen sijaan perinteisillä aseilla varustetut ihmiset.

Pienempiä uudistuksia löytyy muun muassa sotilaiden kykypuiden viilauksesta ja useista uusista kartoista, joten identtiseen taistelukenttään ei törmää enää niin usein kampanjan aikana. Mukana on myös kaksi uutta vihollistyyppiä, joilla on taskussaan erittäin ilkeitä temppuja. Ne eivät sentään nouse inhottavien chrysalidien tasolle, mutta pääsevät aika lähelle. Taisteluista myönnetään nyt myös mitaleja, joista jokainen tarjoaa kaksi vaihtoehtoista bonusta. On hienoa nähdä taisteluiden veteraanin rinnuksissa riippuvan rivin erilaisia urhoollisuusmitaleja, mutta samalla tietysti kyseisen soturin menettäminen tuntuu entistä raskaammalta.

Toiminta etenee vuoropohjaisesti, niin kuin Xcomissa kuuluukin. Uudet kentät luovat vaihtelua.

Lisäosaan on jäänyt edelleen muutamia ongelmia, jotka vaivasivat jo alkuperäisessä pelissä. Kuvakulmaa ei tahdo välillä saada mitenkään oikeanlaiseksi, ja tekstuurien latautumisessa on ongelmia ainakin testatussa PS3-versiossa. Latausruudut vilkkuvat myös välillä todella ilkeästi, mutta kaatumisia ei onneksi esiintynyt. Animaatio-ongelmista kielii sotilaiden ajoittainen taipumus vinolaukauksiin. On todella huvittavan näköistä, kun ammus lähtee pyssyn piipusta sivusuuntaan noin 45 asteen kulmassa ja vielä osuu. Nämä ongelmat ovat kuitenkin puhtaasti pinnallisia eivätkä vaikuta pelattavuuteen.

Enemy Within on erinomainen laajennus jo ennestään mainioon peliin. Konsolipelaajat saavat molemmat vieläpä yhdessä paketissa, ja PC-laajennusta korkeampaa hintalappua liennyttää myös Elite Soldier- ja Slingshot-lisäosien mukanaolo. Jos maailmoiden välinen mittelö on jäänyt välistä, viimeistään nyt siihen kannattaa tutustua.