Resident Evil Zero
Norjan Gamereactor tutustui vanhaan Gamecubelle julkaistuun zombiepeliin, joka on kokenut uudelleensyntymän Nintendo Wiille. Miten vanha klassikko on kestänyt ajan hammasta ja vaihdoksen tuoreempaan sukupolveen? Robin selvisi koettelemuksesta hengistä ja kertoo kokemuksistaan.
{Resident Evil Zero} on vihdoin valmistunut. Juoni on se vanha tuttu tarina epäkuolleista ja muutamasta henkiinjääneestä, ja yllättäen niin ongelmat, sisältö kuin ohjaustapakin on pyritty pitämään siinä klassisessa muodossaan. En ole vieläkään varma onko tämä ollut hyvä ratkaisu, sillä vaikka kyseessä on vanha peli joka vain käännetään Wiille, se ei silti ole hyvä syy jättää peliin nykyaikana typerinä pidettäviä ongelmia ja puutteita. Pelaamisesta jää väkisinkin hiukan pettynyt olo.
Ensimmäinen iso ongelma on ohjaustavan antiikkisuus. Nykyaikaisessa pelissä hahmo etenee siihen suuntaan mihin ohjaimen tattia vetää. {Resident Evil Zero}ssa mennään eteenpäin painamalla tattia ylös, taakse vetämällä pakitetaan ja sivuille veivaamalla hahmo kääntyy. Toisin sanoen, moderni pelaaja kiskaisee tattia taaksepäin kääntyäkseen kannoillaan ja jatkaakseen vikkelästi karkumatkaansa kohtiraahustavien kalmojen kourien ulottumattomiin, mutta Zerossa sitä pakittaakin pöllämystyneenä suoraan raatojen kynsiin. Ehkä neljännellä kerralla pelaaja muistaa ensin kääntyä hitaasti paikallaan ja vasta sitten kävellä eteenpäin. Ja ei, hahmo ei voi kävellä ja kääntyä samaan aikaan.
Ohjaustapa rienaa minua jatkuvasti, enkä pääse sen kömpelyydestä mitenkään yli. On syynsä, miksi se on kehittynyt tuosta moderniin muotoonsa, ja siihen paluu edes nostalgiamielessä tuntuu typerältä. Jos kamera seuraisi pelaajaa, tämän kanssa voisi ehkä elää, mutta aivan kuten muissakin vanhoissa {Resident Evil} -peleissä, kamera pysyy aina tietyssä kohtaa ruutua eikä liiku siitä. Näin pelaaja näkee ohjattavan sankarinsa aina eri kulmasta, voimatta vaikkapa kuikuilla nurkan tai laatikoiden taa. Tämä tekee suunnistamisesta hankalaa, mutta tätä oikeaan suuntaan kävelemisen tai hitaan kääntymisen ongelmaa ei zombeilla tietenkään ole.
Vaikka pelillä onkin varsin vanhentunut ohjailtavuus, graafisesti {Resident Evil Zero} vakuuttaa. Ei peli missään vaiheessa suoraan loista, mutta yleistaso on laadukasta jälkeä. Etenkin tapa millä vesi virtaa pitkin portaita saa kaltaiseni grafiikkanörtin ihastumaan. Myös sekä hahmojen että vihollisten animaatiot ovat vaikuttavia. Ei mitään sellaista mitä ei olisi ennenkin nähnyt, mutta toteutustavan yleisilme jättää hyvän maun suuhun.
{Resident Evil Zero} ei onnistu täysin viemään mukaansa, kiitos jatkuvan ohjauskömpelyyden ja muiden muinaisen pelisuunnittelun tuomien ongelmien, mutta ei kyseessä mikään heikko tekele ole. Tunnelma on erittäin vahva ja mukaansatempaava, ja siksi onkin sääli, ettei kehittäjä ole hionut pelistä typeryyksiä pois. Se on hyvä valinta niille, joille {Resident Evil} -sarjalla on oma paikkansa pelaajan sydämessä, tai jos uteluttaa millainen se maineikkaan sarjan aloittanut kauhuseikkailu oikeastaan onkaan? Kunhan vain pitää mielessä, että sarja on syystäkin kehittynyt alkuajoistaan, niin laadullisesti kuin toteutukseltaankin.
Gamereactor Suomi