Remember Me

On oikeastaan aika luonnollista, että muistoista kertovan pelin esittely herättää muistoja monista aiemmista peleistä. Capcomin {Remember Me} on futuristinen, ongelmanratkontaa sisältävä toimintaseikkailu. Tämän takaa löytyy pariisilainen Dontnod-studio, joka omalta osaltaan länsimaistaa osakalaisen julkaisijan tuotantoa. Peli on osa lähitulevaisuuteen sijoittuvien, vaihtelevasti cyberpunk-henkisten pelien aaltoa, mutta sen taidetyylissä ja pelimekaniikassa on omaperäisiä piirteitä. Yhtäältä mukana on ranskalaista hienostuneisuutta ja toisaalta hullua japanilaista tyyliä.

{Remember Me}n esittelyn ensiminuutit herättivät heti Uncharted-vertauksia. Täysin elokuvamaisia tasoloikkaosuuksia ja käsikirjoitettuja tapahtumia, kuten räjähdyksiä, sortuvia kielekkeitä ja takaa-ajo aseistetun helikopterin kera. Meininki oli kuin suoraan Draken seikkailuista, joskin maisemat, teknologia ja naispuolinen päähenkilö tekivät näihin pesäeron. Varhainen animaatiojälki jäi myös kauas Nathanin näyttelijän elkeistä.

Päähenkilö Nilin. Projekti käynnistyi itse asiassa PS3-pelinä nimeltä Adrift, mutta Sonyn hyllytettyä pelin sen konseptia hiottiin ja Capcom otti sen suojiinsa.

Nilin on nuori, rohkea ja vailla menneisyyttä. Kansikuva ja poseeraus voivat herättää muistoja {P.N.03}:sta, mutta tämä nainen on suoraviivaisempi ja vakavampi tapaus. Nilin ei tanssi eikä koita hypnotisoida pelaajaa. Hän keskittyy eloonjäämiseen, taistelemiseen ja hakkerointiin, ja on sekä tehokas että käytännöllinen. Entisenä muistojenmetsästäjänä hän tunkeutui ihmisten aivoihin istutettuihin piireihin ja sekoitti muistoja omien tarpeidensa mukaan, mutta nyt hänen oma muistinsa on vedetty sileäksi. Ainoa jäljelle jäänyt muisto on ainutlaatuinen muistien sekoituskyky, jota kellään toisella hakkerilla ei ole. Sen ja Edge-aktivistien avulla Nilinin täytyy löytää hävinnyt menneisyytensä.

Pelin ohjaaja Jean-Maxime Moris myöntää, että muistinmenetys on melko tyypillinen teema videopeleissä, mutta {Remember Me} valottaa hänen mukaansa sitä, kuinka intiimejä muistot ovat ja mitä voikaan tapahtua, jos niitä jotenkin muutetaan.

Katso Gamescom-haastattelu

{Remember Me}n kaupunkimaisemat tuovat mieleen Luc Bessonin Viidennen elementin. Valtaisia, tungettelevia mainostauluja, kaikkea hallinnoivia yrityksiä, avoimia alueita täynnä salaisuuksia, puhtaita käytäviä ja likaisia takakujia. Vähän kuin {Deus Ex}, muttei ihan niin kultaisena. Dontnodin mukaan pelin tunnelmat etenevät aikaisesta aamusta yöhön, auringonpaisteesta sateeseen. Päivän sana on selvästi kontrasti. Vuoden 2084 Neo-Pariisi on paljon edistyneempi kuin {Black Ops II}:n vuosi 2025. Taistelukilvet ovat nyt keveitä hologrammimaisia paneeleja, joita Nilin voi aktivoida suojellakseen itseään.

Silloin kun Nilin ei juokse tai loiki, nousee mieleen {Batman: Arkham City}. Taisteleminen vaatii hyvää rytmiä ja oikeaan viholliseen keskittymistä, mutta Nilinin aivohakkerointi tuo aivan omanlaistaan maustetta toimintaan. {Syndicate}n tyyliin tämä hakkeroi pikaisesti niin koneita kuin mieliäkin, ylikuumentaen näitä, ja saa esimerkiksi pilotin unohtamaan lentotaitonsa. Vielä kun voisin itse unohtaa Nilinin väsyneet sutkaukset.

Peli yhdistää toimintaa, ongelmanratkaisua ja seikkailua futuristisessa Pariisissa. Keskeisenä ideana on muistonen manipulointi.

{Remember Me} muuttuu ongelmapeliksi silloin, kun vihollisten mieliin haluaa todella puuttua syvällisemmin. Se on kuin 3D-versio {Ghost Trick}istä - ripauksella Tronia. Memory Remix avaa hakkeroitujen aivojen "kansiot ja tiedostot" pelaajalle ja antaa tämän peukaloida kohteen käytöstä suoraan sen juurilta. Muistoihin voi sukeltaa, niitä voi muuttaa ja poistuessaan näkee, miten nämä vaikuttavat kohteen persoonallisuuteen.

Moris selittää, että tämä tekee pelaajasta nukkemestarin, joka pystyy kelaamaan tilannetta edestakaisin vasemmalla tatilla halunsa mukaan. Muistojen metsästäjä lähtee ensimmäisenä paikantamaan pieniä virheitä murtumia, joiden takana ratkaisut lepäävät. Yhdistelmiä on lukuisia.

Demossa Nilin sukeltaa kilpailevan komentajan päähän. Tavoitteena on saada tämä ampumaan itseään, tällä kertaa järjenvastaisen syyllisyyden ajamana. Muiston sisällä voi pysäyttää ajan, leikkiä esineillä tai valaistuksella ja muuttaa tapahtumien kulkua niin, että uhri uskoo mitä hänen halutaan muistavan. Tässä tapauksessa voisi nostaa komentajan ja tämän tyttöystävän tuoreen tappelun uusiin ulottuvuuksiin tai ottaa hitaamman lähestymistavan, jossa syyllisyyttä kasvatetaan askel askeleelta. Pelin esittelyvideo antaa selvän esimerkin. Prosessia ei kuitenkaan voi toistaa loputtomiin täysin ilmaiseksi. Nähtäväksi jää, miten peli palkitsee pelaajan, joka osuu heti ensimmäisellä kerralla oikeaan.

Kaikki tämä voi tuoda mieleen {Watch Dogs}in tai jopa {Mirror's Edge}n. Elokuvista ilmeisiä sukulaisia ovat The Matrix, Blade Runner, AI ja Minority Report. {Remember Me} sopii tähän futuristiseen hakkerointitrendiin, mutta seisoo silti omilla jaloillaan. Capcomille täytyy antaa pisteitä tällaisen uuden projektin kehittämisestä, onhan se kuitenkin "riski" näinä päivinä. Gamescomin kävijöille se oli raikas yllätys ja ehdottomasti jotain, mikä jäi tapahtumasta mieleen. Peli ilmestyy toukokuussa 2013.

Julkistustilaisuudessa Gamescomissa

"Kuvittele jos voisit valita jonkin suosikkimuistoistasi ja jakaa se kaverisi kanssa. Tai entäpä jos voisit päästä käsiksi kaikkien läsnäolijoiden muistoihin? Tai vielä parempaa, jos voisimme kaikki ostaa, myydä, jakaa ja vaihtaa muistoja - ja tuhota niistä kivuliaimmat?"