Radical Heights

Radical Heights on viimeisin Battle Royale -peli, joka rakentaa häpeämättömästi PlayerUnknown's Battlegroundsin ja Fortniten luomalle pohjalle. Radical Heights on olevinaan TV-ohjelma hieman The Cullingin malliin, ja Boss Key lainaakin avoimesti vaikutteita myös tästä suunnasta. Kilpailijoistaan Radical Heights erottuu värikkään tyylinsä ansiosta, joka tavoittaa varsin onnistuneesti 1980-luvun VHS-aikakauden immersion. Heti alussa juoksennellaan tiukoissa shortseissa ja vieläkin tiukemmassa spandexissä, ajellaan maastopyörällä ja näytetään varsin kamalalta tai komealta omasta näkökulmasta riippuen. Pisteenä iin päällä selostaja heittelee alati kommenttejaan, joten luvassa on runsaalla asenteella varustettu peli.

Radical Heights julkistettiin hieman sen jälkeen, kun Boss Key Productions oli ilmoittanut laittavansa Lawbreakers-pelinsä jatkokehityksen jäihin. Keskittyminen uuteen projektiin tuntuu kannattaneen niin hyvässä kuin huonossakin mielessä.

Lawbreakers saattaa olla se peli, jota historia katsoo käännekohdaksi pelien historiassa. Ennen Lawbreakersia Titanfall 2 osoitti, että verkkoräiskintä saattaa olla kaikin puolin laadukas, mutta flopata täydellisesti kaupallisen menestyksen osalta pahimpien kilpailijoiden puristuksessa (Call of Duty, Battlefield, Halo, CS:GO). Overwatch tekee poikkeuksen sääntöön, mutta toisaalta kyseessä olikin MOBA-peli alan jättiläiseltä Blizzardilta. Samaan aikaan Overwatch ei ole perinteinen tummasävyinen räiskintä. Vuoden 2016 Doomin povattiin epäonnistuvan, mutta onneksi laadukas yksinpeli pelasti kaikin puolin hienosti tehdyn pelin. Rainbow Six: Siege kärsi vaikeasta alkutaipaleesta, mutta on ajan kanssa saavuttanut vankan aseman. Lawbreakersilla oli kaikki edellytykset menestykseen, mutta riittävää pelaajakuntaa ei löytynyt, jolloin peli kuoli pystyyn heti julkaisunsa jälkeen.

Monet suositut räiskintäpelisarjat porskuttavat edelleen, ja niitä vastaan kisaaminen on iso riski. Tämän Boss Key Productions havaitsi vaikeimman kautta. Toisaalta niin PUBG kuin Fortnite ovat osoittaneet vuoden 2017 aikana, että on olemassa tie menestykseen isojen sarjojen varjosta huolimatta. Battle Royale ei aseta joukkueita muottiin 4 vs. 4 tai 8 vs. 8 ahtaissa kentissä, vaan pudottaa ison määrän pelaajia koneesta isolle kartalle, käskee etsimään varusteita ja päästämään pelikaverit hengiltä. Resepti on yksinkertainen ja koukuttava. Niin sanotun "permadeathin" käsite ei ole uusi, mutta PC:llä se tuntuu keskittyvän yksinomaan räiskintäpeleihin.

Yllä kerrottu pohjustus on tarpeellinen, sillä pelialan kehityksen ymmärtäminen on keskeinen edellytys Boss Key Productionsin toiminnan hahmottamiseksi Radical Heightsin suhteen. TV-ohjelmamainen toteutus ei ole sattumaa: kyse on puhtaasta viihteestä, eikä toisia tilaisuuksia anneta. Virheistä rangaistaan ankarasti, ja juuri tilanteiden ennakoimattomuus tekee tilanteet viihdyttäviksi. Lyödään päälle vielä paljon aseita ja räjähdyksiä, jolloin menestyksen resepti alkaa olla kasassa.

<newpage>

Neonvärien ohella Boss Key on muuttanut Battle Royale -kaavaa monin tavoin. Selkein muutos on kartta, joka on jaettu alueisiin. Pelin alkaessa loikataan alas taivaalta, koska laskuvarjot ovat nynnyille. Osa kartasta on kuitenkin pelaajan saavuttamattomissa. Ottelun edistyessä kulku on perinteisempää sikäli, että alue kutistuu tasaisesti. Joka tapauksessa alun seurauksena on, että pelaajat pakotetaan varsin lähelle toisiaan tietyille alueille.

Tempon muutos on merkittävä heti alussa, joskaan ei aina positiivisella tavalla. Pelaajien päiden kolistessa yhteen heti kättelyssä kuolin monta kertaa ennen kuin ehdin nähdäkään asetta. Toiminnan nopea alkaminen on sinänsä hyvä asia, mutta toisaalta lähtöruudussa kuoleminen silkan epäonnen vuoksi ei ole koskaan kivaa. Tämä olisi korjattavissa esimerkiksi siten, että jokaiselle annetaan aloitusase. Pelin alussa kuoleminen ei sinänsä ole ongelma, mutta seuraavaan otteluun pääsemistä saattaa joutua odottamaan minuuttitolkulla.

Muutkin osa-alueet kaipaavat vielä kehittäjien lisähuomiota. VHS-tehoste on toki mukava, mutta samalla se peittää tylsän ja yksityiskohdattoman maiseman. Lukuisat rakennukset ovat selvästi pelkkiä kuoria eivätkä tunnu oikeilta rakennuksilta. Taiteellinen tyyli on onnistunut, mutta muuten grafiikka ei tee vaikutusta millään tasolla. Pelissä on runsaasti hauskoja ominaisuuksia, mutta sama persoonallisuus ei päde muihin osa-alueisiin. Kyseessä on toki free-to-play-peli, mutta silti Radical Heights tarvitsee vielä aimo annoksen työtä ja kehitystä.

Peli tienaa rahansa kosmeettisten tavaroiden avaamisella, ja mekaniikka on ilmaispelaajalle sekava, mutta maksavalle asiakkaalle varsin selkeä. Kosmeettiset roinat ovat kieltämättä hauskoja, ja muiden pelaajien käyttämät asut ovat hauskoja katsella. Kaikki tämä palvelee hyvin yleistä tunnelmaa, jonka Boss Key on halunnut luoda. Uusia aseita saadaan kassakoneita lyömällä, ja pudonnutta rahaa voi käyttää ympäri maailmaa ripoteltuihin automaatteihin. Kuitenkin ne tehokkaimmat ja parhaimmat aseet löytyvät sieltä sun täältä maastosta. Mikäli haluaa jonkin kosmeettisen tavaran pysyvästi käyttöönsä, on suoritettava pelin vaatimat asiat tai ladottava kylmää käteistä tiskiin.

Pelimaailmassa liikkuminen on pääosin suoraviivaista, joskin menoa voi monipuolistaa trampoliinien ja vaijereiden avulla. Muut pelaajat pinkoivat eteenpäin polkupyörillä, joskaan itse en löytänyt niille erityistä käyttöä. Tämä on se osa-alue, jossa Radical Heights kaipaa eniten työtä: fysiikkamallinnus on kaikkea muuta kuin kohdallaan. Esimerkiksi polkupyörän ohjaaminen on varsin kamalaa tätä kirjoitettaessa. Potentiaalia hyväksi kokonaisuudeksi on, mutta samaan aikaan työtä sen eteen on tehtävä vielä rutkasti. Muutenkin Boss Key olisi voinut hioa tuotettaan enemmän ennen julkaisua, mutta toisaalta kaikki kyllä toimii ainakin jollain tasolla.

Lawbreakersin epäonnistumisen jälkeen Boss Key Productionsilla on näytön paikka. Pelaajilla on aitiopaikka sen seuraamiseksi, millaiseksi Radical Heights lopulta muodostuu. Ainesta kyllä on, mutta paljon saavat panostaa, mikäli aikovat kilpailla hiekkalaatikon kahden suurimman kanssa.