MotoHeroz

Digitaaliset latauspalvelut kuten Steam ja Xbox Live Arcade paukuttavat kovaa tulosta, mutta Nintendon Wiiware on jäänyt selvästi vähemmälle huomiolle. Olipa syynä merkittävien Nintendon rahoittamien projektien puute, heikompi kolmansien osapuolten tuki tai yksinkertaisesti Wii-yleisön erilaisuus, palvelu ei ole menestynyt niin hyvin kuin se olisi voinut.

Suomalainen Red Lynx tuntee epäsuotuisat alustat. Studion varhaisimpiin julkaisuihin lukeutuu muutama peli Nokian pahasti flopanneelle N-Gagelle, ja Red Lynx ehkäpä jopa loi kömpelön pelipuhelimen ikimuistoisimman sarjan: {Pathway to Glory}n. Mutta vasta Trials 2:n ja etenkin {Trials HD}:n jälkeen studio alkoi nousta suureen suosioon. Miksi siis uusi {MotoHeroz} on tähdätty Wiiwareen - eikö olisi ollut fiksumpaa pysytellä mainetta ja mammonaa tarjonneen Xbox Live Arcaden puolella?

Ehkä pääsyy on siinä, että Red Lynx haluaa välttää mihinkään tiettyyn alustaan leimautumista, ja rehellisesti sanottuna {MotoHeroz} sopii täydellisesti Wii-yleisölle. Ainoa haaste Red Lynxille on saada konsolin käyttäjät kirjautumaan Wiiwareen ja ostamaan peli. Ja tässä media näyttelee tietysti omaa rooliaan.

{MotoHeroz}ia voisi kuvailla {Trials HD}:n äpärälapseksi. Tuttu painonsiirtoon nojaava ajomekaniikka on edelleen läsnä, mutta sen ja maaliviivan tavoittelun ohella peleissä ei ole paljoakaan yhteistä.

{MotoHeroz} tarjoaa kolme pääpelimuotoa. On tarinatila, jossa kaasutellaan yksin pääasiassa kilpailujen ja ajojahtien merkeissä. Vaihtoehtoisesti pelin voi viedä nettiin, jossa yritetään päihittää muiden pelaajien ajat päivittäin vaihtuvassa haastekentässä. Päivän päätteeksi nopeimman ajan kellottanut julistetaan voittajaksi. Tavanomaisten tulostaulujen sijaan Red Lynx onkin keksinyt erinomaisen tavan luoda jännitystä ja motivoida päivittäiseen pelaamiseen. On myös hyvä idea erottaa vakavampi kilpailu kaoottisemmasta moninpeliviihteestä, jota puolestaan bilepelitila tarjoaa mahduttaessaan neljä hurjastelijaa samalle ruudulle.

Bilepelitila muistuttaa hieman tiivistettyä, sivulta kuvattua versiota {Super Mario Kart}ista. Ajoneuvot pomppivat milloin mihinkin suuntaan, kirivät toistensa edelle ja yrittävät olla jäämättä jälkeen. Mukana on kerättäviä power-uppeja, mutta lyhyen ennakkotestin aikana en edes ehtinyt huomata, mitä vaikutuksia niillä oli - kaikki huomio oli maaliviivan saavuttamisessa. Se tuli kuitenkin heti selväksi, että oman pikku ajokin kanssa tasapainoilu tarjoaa loputtomasti syvyyttä ja uudelleenpeluuarvoa. Mitä jos nojaisin eteen tässä ja taakse tuolla? Tai vaihtaisin painopistettä kesken hypyn? Premissi on yksinkertainen - ja {MotoHeroz} on paljon anteeksiantavampi kuin {Trials HD} -, mutta syvyyttä riittää enemmän kuin ensi näkemältä uskoisi.

Pyöreästi sadan kentän kenttävalikoiman, kolmen pelimuodon ja veikeän fysiikkapohjaisen kaahailun voimin {MotoHeroz} vaikuttaa peliltä, jota Wiiware on aina kaivannut. Ehkä se saa useammat pelaajat tarttumaan palveluun.