Killzone: Mercenary

Vaikka Guerrilla Cambridge (entinen SCE Cambridge Studio) onkin pääosin vastuussa {Killzone: Mercenary}n kehityksestä, oli vierailuni kohteena Guerrilla Gamesin toimisto Amsterdamissa. Paikan päällä toimittajille korostettiin studioidenvälistä tiivistä yhteistyötä ja sitä, kuinka suurin osa pelin kehittäjistä on myös työstänyt sarjan aiempia osia.

Studion pointtina on, ettei {Killzone: Mercenary} ole mikään kolmansien tahojen tekemä rutiininomainen spin-off. Pelin ohjaajan Piers Jacksonin mukaan heidän tavoitteenaan on ollut tehdä aito ja täysimittainen {Killzone}-kokemus. Heitä ei kiinnosta mitä muut tekevät PS Vitalle, vaan heillä on alusta asti ollut oma, selkeä ajatuksensa siitä mitä he aikovat saavuttaa.

Seviä, Ricoa tai muita edeltävien pelien päähenkilöistä ei tulla näkemään.

Kilpailu ensimmäisen persoonan räiskintäpeleistä ei ole kummoista PS Vitalla. {Resistance: Burning Skies} oli parhaimmillaankin keskinkertainen, ja {Call of Duty: Black Ops Declassified} hauskaa kuin laskujen arkistoiminen. Guerrilla Cambridge haluaa nostaa {Killzone: Mercenary}lla FPS-genren tasoa käsikonsoleilla.

Testin perusteella peli on matkalla kohti sitä todellista {Killzone}-kokemusta. Guerrilla on viilannut miltei vuoden ajan {Killzone 3}:n grafiikkamoottoria sopimaan Vitalle, ja sen luomat ankeat teollisuusympäristöt kyllä tunnistaa. Aseet ovat yksityiskohtaisia ja valaistus on näppärää. Helghastit karjuvat "kuole palkkis!" samalla kun luodit ropisevat pitkin seiniä. {Killzone}a PS3:lla pelanneet ovat varmasti kotonaan, vaikka Vitasta pari tuttua olkanappia puuttuukin.

Vanguard on uusi asejärjestelmä, joka antaa pelaajille tilaisuuden käyttää kauko-ohjattuja ohjuksia sekä kilpiä. Kerättävissä on kahdeksan erilaista.

{Killzone: Mercenary} tapahtuu ajallisesti aiempien pelien rinnalla. Mukana on paluu Vektalle ensimmäisestä pelistä ja sen jatko-osassa tapahtunutta Helghanin invaasiota valmistelevia operaatioita. Uusi päähenkilö on Arran Danner, entinen armeijan mies, jolta löytyvät pakollinen parta ja tatska. Tätä eivät kiinnosta sellaiset jutut kuin vapaus tai yhteinen hyvä.

Danner on pelin nimen mukaisesti palkkasoturi. Tätä motivoi vain raha, ei lojaalius mitään osapuolta kohtaan. Niin kauan kuin tili kasvaa, ei ole väliä tuleeko raha ISA:lta vai Helghasteilta. Tämän vuoksi pelin 6-8 tuntia kestävän kampanjan aikana ammuskellaan molempia osapuolia.

Rahaa ansaitaan suorittamalla tehtäviä ja erityisiä haasteita - myös moninpelissä. Taitava pelaaja ansaitsee enemmän ja mm. pääosumat lasketaan.

Dannerin ympärillä pyörivässä juonessa tämän täytyy evakuoida Vektan lähettiläs perheineen Helghanilta {Killzone}n kakkos- ja kolmososassa nähdyn sodan keskeltä. Tehtävä ei mene odotetulla tavalla, ja Danner joutuu osapuolten välisen valtataistelun keskelle, jossa lähettilään pojalla Justus Harkinilla vaikuttaa olevan jokin rooli.

Yhdessä kokeilluista tehtävistä Justus piileskeli ilmastointikanavassa. Piers Jacksonin mukaan pojalla on tärkeä osa pelissä, ja tämä myös ajoittain auttaa Danner eri tavoilla. Voisiko jopa olla, että Danner tajuaa jossain vaiheessa, että elämässä on jotain rahaa tärkeämpää?

Yksinpelinkampanjan lisäksi {Killzone: Mercenary} sisältää kolme moninpelimuotoa sekä jotain mitä Guerrilla kutsuu Contract Modeksi. Moninpeli on mitä siltä odottaisikin: Deathmatch, Team Deathmatch ja Warzone. Viimeisimmässä pyritään toteuttamaan erilaisia tavoitteita. Contract Moden saa auki, kun on ensin suorittanut pelin jokaisen tason yksinpelissä. Siinä näihin saa uusia haasteita, kuten kentän läpi hiipimisen tai tiettyjen kohteiden pommittamisen.

Helghastit kuulostavat yhtä pahoilta kuin ennenkin. Näistä lähtee mökää etenkin, kun näitä haavoittaa kunnolla.

Pelissä on myös rahajärjestelmä, jonka avulla voi ostaa uusia varusteita ja aseita Jacksonin mukaan. Tätä kautta pelaaja voi vaikuttaa pelityyliinsä. Hiipparille sopii vaimennettu ase, ja ramboille löytyy raskas konekivääri.

Hiippailua ei tosin paljoa peliä kokeillessa nähty. Miltei jokainen kohtaaminen päättyi ammuskeluun tai lähitaisteluun, joka hyödyntää Vitan kosketusnäyttöä. Sormen pyyhkäisy teloittaa vihollisen brutaalilla veitsenviillolla. Myös muita Vitan ominaisuuksia tuetaan. Kallistamalla voi aktivoida pommeja, ja konsolin takapintaa hipelöimällä saa tarkkuuskivääriin zoomia.

Pelimekaanisesti Mercenary on miltei identtinen isoveljiensä kanssa: suojaudu, ammu, suojaudu, lataa, ammu lisää.

Läpäistyäni yhden yhdeksästä kentästä, kokeiltuani toista ja räiskittyäni moninpelissä kollegoja päin näköä voin todeta {Killzone: Mercenary}n näyttävän melko pätevältä paketilta. Se ei tarjoa sinänsä mitään uutta, mutta Guerrilla Cambridge ei olekaan tuntunut panostavan innovaatioon. Sen sijaan tähtäimessä on ollut {Killzone 2}:n ja {Killzone 3}:n arvoinen peli käsikonsolille.

Ruudunpäivitys ei aina pysynyt vauhdissa mukana, mutta pelin syksyiseen julkaisuun on vielä rutkasti aikaa. On harmi, etten pystynyt vahvistamaan tekijöiltä, voiko koko kampanjan halutessaan ninjailla lävitse pelkän vaimennetun aseen kanssa. Ruudun reunalla piileskelevät Helghastit tai kamerat tuntuivat havaitsevan Dannerin jatkuvasti.

{Killzone: Mercenary}a pyörittää {Killzone 3}:sta tuttu grafiikkamoottori.

Päällimmäiseksi nousee kuitenkin pohdinta siitä, kuinka hyvin Mercenary sopii PS Vitalle. Kellä on kärsivällisyyttä hiippailla tiensä lävitse kentistä tai voittaa moninpelimatseja bussimatkan aikana samalla, kun joukko peruskoululaisia räkii silmille?

Onhan Guerrilla Cambridge lisäillyt kosketusominaisuuksia sinne sun tänne, mutta muuten peli tuntuu siltä kuin se olisi kehitetty PS3:lle, jolla se olisi varmasti toiminut vielä paremmin. Silti, jos olet halunnut {Killzone}-peliä Vitallesi, voit kääntää termostaatin tappiin jo nyt.