FIFA Manager 08

28. kesäkuuta 2007: Olen Miguello Mourinho, vihreän veran sankari ja jalkapallomanageri jo kolmannessa sukupolvessa. Kuulin juuri tuittupäisen isäni saaneen potkut lontoolaisseuran peräsimestä, mutta en ole hämmästynyt. En myöskään pettynyt, sillä näen oman tilaisuuteni tulleen ja aion tarttua siihen rautaisin ottein. Kuinka usein katsomosta käsin olisinkaan tehnyt kaiken paremmin kuin kentän laidalla hermojaan hallitsemattomasti tuulettanut verisukulaiseni? Vaihtoja ei tehdä ja jos tehdään, ne ovat täysin vääriä. Etäisyydet kasvavat liian suuriksi ja laidoilta tullaan heittämällä ohi. Miksi topparit eivät nouse kulmatilanteisiin? Lisää taklauspeliä, eihän tästä tule yhtään mitään! Nyt on muutoksen aika, toivottavasti Roman Abramovitsh näkee minussa mahdollisuuden.

1. heinäkuuta 2007: Rakas päiväkirja, minulla on loistavia uutisia. Sain paikan! Olen Chelsean uusi manageri toivottavasti ainakin seuraavat kaksi vuotta. Johtoryhmä oli minulle todella armollinen - vaikka hainkin ainoastaan managerin virkaa, sain itse valita mitä haluan tehdä. Olisin päässyt jopa pelaajamanageriksi, mutta koska vahvuuteni ovat jossain aivan muualla kuin kentällä, päädyin ottamaan vastuun valmentamisen lisäksi lähinnä hallinnollisista tehtävistä. Jälkeenpäin ajateltuna haukkasin ehkä hieman liian suuren palan kakkua: En ole lainkaan varma kuinka hyvin aikani riittää itse managerointiin, sillä vastuullani ovat nyt talousasioiden hoidon ja henkilökunnan hankkimisen lisäksi mainospaikkojen myynti, seuran toimitilojen rakentaminen, stadionin laajennukset, fanituotteet sekä harjoitusleirien ja muiden tapahtumien suunnittelu ja järjestäminen. Missä välissä ehdin tehdä pelaajakauppoja, suunnitella harjoitusohjelmia ja taktiikoita, antaa pelaajille henkilökohtaisia ohjeita sekä organisoida seuran toimintaa yleisellä tasolla? Aika näyttää.
Kaiken tämän lisäksi kallista aikaani syö myös uusi puolisoni, jota johtoryhmä oikein tuputti minulle. Kyllähän sinä, rakas päiväkirjani, tiedät että kun hetki koittaa, en voi vastustaa kiusausta. Onnekseni ymmärrän naiskauneuden päälle, sillä olisin voinut valita puolisokseni myös miehen. Mahdollisena negatiivisena asiana tässä pakkonaittamisessa täytyy kyllä mainita vaimoni mukana tulleet kaksi lasta, mutta onneksi he vaikuttavat hyvin suloisilta ja sopeutuvaisilta muutoksiin.

17. heinäkuuta 2007: Rakas päiväkirja, olen nyt tutustunut uuteen työpaikkaani ja olen todella positiivisesti yllättynyt. Toimisto on upea, vaikkakin täytynee tunnustaa, että hienoista kalusteista huolimatta osa tavaroista on hukassa ja laatikostoista tuntuu löytyvän vähän mitä sattuu. Stereoissa raikaava parinkymmenen biisin cd-levy oli nopeasti vaimennettu, kun kytkin mp3-soittimeni kiinni ja laitoin suosikkibiisini soimaan.

6. elokuuta 2007: Rakas päiväkirja, olen tutustunut joukkueeseeni viime päivinä niin ahkerasti, etten ole ehtinyt lainkaan kirjoittaa sinulle. Ensimmäinen harjoitusottelu meni hyvin sillä voitimme 1-8 vieraissa. Minulle on tosin epäselvää, miksi pelaajat eivät toteuttaneet viimeisen päälle viilattua taktiikkaani kovinkaan kirjaimellisesti. Vaikka valitsin taktiikan tarkasti todella usean vaihtoehdon joukosta ja annoin jopa yksityiskohtaisia ohjeita pelaajille, kentällä se ei jostain syystä näkynyt. Olin katsomassa peliä aivan viheriön laidalla ja niin omat kuin vastapuolenkin pelaajat näyttivät kaikenkaikkiaan kömpelöiltä. Tämän vuoksi ajattelin hankkia hieman uusia pelaajia ja henkilökuntaa, mutta sopimusten viilaus tuntuu hankalalta. Sain kuitenkin Sami Hyypiän suostumaan tarjoukseeni ja hän saapuu juuri sopivasti paikkaamaan loukkaantumisia. Palkkasin myös fyysisen ja psyykkisen puolen apuvalmentajia nopeuttamaan pelaajien parantumista ja pienentääkseni loukkaantumisriskiä kauden aikana.

9. elokuuta 2007: Rakas päiväkirja, annoin juuri medialle ensimmäiset lausuntoni. Olinkin odottanut tätä yhteistyötä kovasti, sillä mielestäni joukkueeseen voi hyvin vaikuttaa välillisesti median kautta. Valitettavasti mediaan on vaikea saada kontakti ja yhteistyötä pitäisi olla nykyistä enemmän. Joka tapauksessa, kommenttieni ansiosta aistin pukuhuoneessa selvää moraalin nousua, joten urani on lähtenyt käyntiin hyvin nousujohteisesti! Laitoin myös joukkueen harjoittelemaan kovaa kauden alla, ja viimeisimpien tietojen mukaan Chelsea on nyt kovakuntoisin joukkue koko Valioliigassa. Tämän lisäksi minulla on ollut hieman ylimääräistä aikaa surffailla The Sunin nettisivuilla. Sen urheiluosio näyttää ottavan mukavasti huomioon joukkueeni tekemiset.

11. syyskuuta 2007: Rakas päiväkirja, pahoittelen taukoa, mutta seuran johtaminen on vienyt enemmän aikaani kuin kuvittelinkaan. Joukkueella menee hyvin, johdamme liigaa ja cupin pelit ovat myös käynnistyneet onnistuneesti. Kaiken kaikkiaan managerointi tuntuu aika helpolta, vaikka töitä riittääkin joka päivälle aivan tarpeeksi. Olen saanut pidettyä pelaajat tyytyväisinä järjestämällä ravintolailtoja sekä huvipuistoreissuja pelipäivien välissä. Myös vaimoni on pysynyt tyytyväisenä lahjojen ansioista, tosin ajattelin ensi viikolla ottaa hänestä avioeron. Tällöin minulle jää enemmän vapaa-aikaa ja voin ottaa purjehdustunteja sekä käydä hieman golfaamassa.

16. lokakuuta 2007: Rakas päiväkirja, kauden ensimmäinen paikallisottelu on ohi. Tunnelma stadionilla oli hieno ja ennakkokaavailut sen mukaiset. Lehdistö tenttasi minua ottelun merkityksestä ja lausuntojeni avulla sain piiskattua joukkueeni loistavaan voittoon.

2. joulukuuta 2007: Rakas sihtee.. öhöm, siis päiväkirja. Pelit sujuvat edelleen erinomaisesti. Olen viime päivinä käyttänyt apunani työkalua, joka antaa mahdollisuuden tarkastella ottelun tilastoja äärimmäisen tarkasti. MAT (Match-Analysis-Tool) kerää otteluista minulle jopa liikaa tietoa, sillä en millään ehdi käydä koko informaatiotulvaa läpi. Olenkin viime päivinä alkanut epäillä omaa jaksamistani. Managerin työ vaatii niin paljon, että pienellä vaivalla ja paneutumisella siitä ei yksinkertaisesti voi selviytyä.

24. joulukuuta 2007: Rakas päiväkirja, olen viskilasi kädessäni miettinyt kulunutta vuotta ja on välitilinpäätöksen aika. Jouluaatto, jota vietän yksin toimistossani lontoon keskustassa, on sujunut erinäisten työtehtävien merkeissä. Toimisto on edelleen upea, mutta sihteerini ei kuitenkaan ole järjestänyt tavaroitani niin hyvin, että löytäisin ne aina ensi silmäyksellä. Ajoittain joudun kaivelemaan haluamiani tietoja hermoromahduksen partaalle saakka, enkä siltikään löydä tarvitsemaani informaatiota.
Katsomo-olosuhteisiin olen erittäin tyytyväinen. Vaikka pelaajat näyttävät hieman kömpelöiltä ja epätarkoilta (voi johtua myös silmälaseistani), voin silti katsoa ottelua teksti-tv:n sijaan valitsemastani katsomonosasta. Tätä kautta voin myös helposti vaikuttaa ottelun kulkuun huutelemalla pojille taktisia vinkkejä. Miinuspuolena täytyy mainita kentän laidalle asti kuuluva selostaja, joka ei tunnu olevan perillä ottelutapahtumista ja aiheuttaa minulle täten happamaa närästystä.
Olen yllättynyt, kuinka paljon tämä työ vaatii minulta. Se vie käytännössä kaiken vapaa-aikani ja olen huomannut valmentamista kohtaan leimahtaneen intohimon liekin hieman hiipuneen. Tekemistä on niin paljon, että ilman minkäänlaista himoa asiaa kohtaan ei kaikesta työstä voi selvitä. Tarvitaan kovaa tahtoa ja himoa asiaa kohtaan, kovaa paneutumista valmentamisen eri osa-alueisiin ja ennenkaikkea aikaa. Työ on kuitenkin helposti lähestyttävä, sillä aiempaa kokemusta tärkeämmäksi asiaksi nousee kiinnostus lajia ja sen kaikkia nyansseja kohtaan.
Kaikenkaikkiaan olen kohtuullisen tyytyväinen uuteen työpaikkaani. Seuraavalla kerralla tiedän jättäväni suosiolla talousasiat sekä muut osa-alueet rauhaan ja keskityn ainoastaan managerin virkaan. Suunta on oikea, ja tästä on hyvä jatkaa kohti ensi vuotta. Hyvää Joulua, rakas siht.. päiväkirjani!