Echoshift

{Echoshift} on pohjimmiltaan äärimmäisen yksinkertainen peli. Tarkoituksena on läpäistä erilaisia hoksottimia vaativia tasoja, joissa jokaisessa on tarkoituksena vain palikka-ukon johdattaminen yhdeltä ovelta toiselle. Mielenkiintoiseksi homman tekee se, miten aika oikein pelissä kulkee.

Pelin aika ei kulje perinteisesti eteenpäin raksuttaen, vaan se kulkee ikuisesti tietyissä ajanjaksoissa, joiden jälkeen tapahtuva aikahyppy kelaa ajan jälleen alkuun. Tyypillinen ajanjakso on kestoltaan noin puoli minuuttia ja jokaisessa ajanjaksossa liikkuu oma pikku-ukkonsa, joita peli nimittää Kaiuiksi. Kaikua voi liikuttaa miten tahtoo, mutta ajan loppuessa se palaa takaisin alkupisteeseen ja tilalle tulee uusi Kaiku. Edellisen ukkelin seikkailut eivät aikahypystä nollaudu, vaan se toistaa uskollisesti aikaisemmat toimintonsa. Tässä toistossa piilee pelin juju, sillä ulos johtavaa ovea ei voi mitenkään saavuttaa ensimmäisellä Kaiulla, vaan se vaatii yhteistyötä.

Jos peli kuulostaa tähän asti turhan monimutkaiselta, niin parhaiten pelimekaniikka aukeaa yksinkertaisella esimerkillä. Oletetaan, että oven edessä on ammottava kuilu, jota ukkoparkamme ei voi ylittää, mutta kentän toisessa päässä on nappi, jota painamalla kuilun päälle ilmestyy silta. Ratkaisu ongelmaan on yksinkertainen. Ensimmäinen Kaiku juoksee painamaan nappia ja odottaa aikahyppyä, joka kelaa ajan takaisin aloituspisteeseensä. Sen jälkeen toinen Kaiku juoksee rotkon reunalle, odottaa kunnes edellisen aikasyklin Kaiku toistaa aikaisemman toimintonsa ja painaa nappia, jolloin silta ilmestyy kuilun päälle ja Kaiku numero 2 pääsee juoksemaan maaliin. Suurin osa pelin ongelmista ei todellakaan ole näin yksinkertaisia, vaan aivojaan pääsee kunnolla jumppaamaan.

{Echoshift}in maailma on jaettu erillisiin tasoihin, joista jokaisessa on kahdeksan yksittäistä kenttää. Ensimmäisten tasojen kentissä opetellaan hiljalleen pelin ominaisuuksia, mutta tämän jälkeen vaikeustaso nousee nopeasti. Onneksi peli ei pakota etenemään lineaarisesti, vaan jokainen läpäisty kenttä avaa useita uusia pulmia useista tasoista. Tällöin peli ei tyssää heti ensimmäiseen vaikeaan kenttään, vaan siihen voi aina palata myöhemmin.

Avattavia pulmapähkinöitä on yli 50 kappaletta ja lisää voi ladata tarvittaessa PlayStation Storesta, joten pelattava ei aivan heti lopu kesken. Jos tämä kuulostaa kuitenkin liian vähältä, niin mainittakoon vielä, että jokaisen aivopähkinän voi läpäistä halutessaan kolmella eri tavalla. Ensin se läpäistään normaalisti. Sen jälkeen ulosvievä ovi lukitaan ja sen aukaisemiseen vaaditaan avain, joka löytyy jostain kentän kolkasta. Avain on usein jossain pirullisessa paikassa, joka pakottaa miettimään läpäisystrategian täysin uusiksi. Viimeisenä vaihtoehtona aukeaa tila, jossa kenttä pyritään läpäisemään mahdollisimman nopeassa ajassa. Jos joka ikisen pelin kentän läpäisee kaikilla eri tavoilla, niin pelattavaa on yli 150 pulman verran. Pelin täydelliseen läpäisemiseen kannattaakin varata kunnolla aikaa.

{Echoshift}in palikoista koostuvat henkilöt seikkailevat yksinkertaisissa puitteissa. Taustalla vaihtuvat miellyttävät väriteemat siinä missä klassisen jazzahtavat kappaleet ja kaikuvat askeleet luo luovat rauhallisen kuvan äärettömässä tyhjyydessä leijuvista rakennelmista. Toisaalta pelkistetyn ulkoasun suhteen herää kysymys, että olisiko se sittenkin voinut olla hieman näyttävämpää? {Echochrome}ssa yksinkertainen suunnittelu selittyi sillä, että se tuki kolmiulotteisuudella leikkimistä. {Echoshift}issä simppeli suunnittelu ei tue pelin teemaa millään tavalla.

{Echoshift} on ehdottomasti ansainnut paikkansa pätevien pulmapelien joukossa. Ajalla kikkailu on erittäin palkitsevaa ja yhden kentän läpäistyään on aivan pakko kokeilla vielä seuraavaa. Kiireellisille peli tarjoaa mahdollisuuden pikaisiin aivopähkinöihin, mutta mikäli aikaa löytyy niin sitä pelin parissa myös kuluu.