Chéri
1900-luvun alussa ranskalainen kirjailija Colette shokeerasi kääntelemällä töissään sukupuolirooleja ylösalaisin ja tuoden lukijoiden eteen tyttörakkauden ja raastavan haasteelliset ihmissuhteet. Tarinassa Chéri miehiä vamppaava ikääntyvä kurtisaani päätyy kuin vahingossa rakastumaan ystävättärensä nuoreen poikaan.
Viime aikoina länsimaissa on kohistu puumiksi nimettyjen vanhempien naisten kiihkeistä suhteista nuoriin ja komeisiin miehenalkuihin. Mutta on sitä osattu yli sata vuotta sittenkin ja mahdollisesti vielä vähemmällä hälyllä. Lean (Michelle Pfeiffer) oli tarkoitus vain vähän viihdyttää kollegansa tympääntynyt nuorta poikaa Chériä (Rupert Friend), mutta useamman vuoden yhteiselon jälkeen voidaan huomata suunnitelman hiukan karanneen käsistä. Palavaa rakkautta hiertävät kuitenkin Chérin kypsymättömyys ja Lean peluriluonne. Lopulta anopin päättäessä naittaa poikansa nuorelle neidolle, on virallisten sydänsurujen aika.
Elokuvan visuaalista maailmaa on hiottu urakalla ja lopputulos onkin varsin tyylikäs. Mahtipontisen pukudraaman ja historiaa henkivien katukuvien lisäksi tarinan vahvuus on henkilöhahmoissa. Pfeiffer kantaa ikäisekseen naiseksi hahmon kuin tämän vaatteetkin niin arvostettavalla asenteella, että Friendin seksikäs velttoilu meinaa jäädä varjoon. Stephen Frears on aikaisemminkin kuvannut naisten keskinäistä valtataistelua ja tällä kertaa anoppiehdokas Charlottea esittävä rehevä Kathy Bates uhmaa roolisuorituksellaan hentoa Pfeifferia.
Vaikka Chéri käsittelee ikuisesti ajankohtaista aihetta onnistuvasti ja häikäisee katsojan karkkimaailmalla, jää tarina kuitenkin ontoksi. Colette oli otteeltaan tunnettu melodramaattisuudesta, mutta se on käsikirjoituksessa riisuttu tarinasta lähes kokonaan. Pieni lisätunteilu olisi voinut tehdä hahmoista läheisempiä eikä loppukohtauskaan olisi tällöin jäänyt vain perinteikkään tylyksi.
Gamereactor Suomi