Conflict: Denied Ops

En ole pelannut yhtäkään aiemmista Conflict-sarjan peleistä ({Conflict: Desert Storm}, Conflict: Desert Storm II, Conflict: Vietnam, Conflict: Global Storm). Sikälimikäli olen oikein ymmärtänyt, Conflict-sarjan idea on tarjota sotaisten teemojen ympärille rakennettua räiskintää varsinaisia AAA-luokan pelejä halvempaan hintaan.

Conflict: Denied Ops on sarjan ensimmäinen Xbox 360:lle ja Playstation 3:lle julkaistava peli, ja samalla sarjan ensimmäinen pääasiassa pelihahmojen silmistä kuvattu peli. Aiemmin kuvakulma on ollut hahmojen takaa. Myös sarjan vanhat hahmot ovat saaneet lähtöpassit, tällä kertaa päähahmoja on vain kaksi ja molemmat ovat uusia tuttavuuksia: Konekivääriä heiluttaa agentti Lang ja tarkkuuskivääriä agentti Graves. Taisteluparin suhde ei ole kovin ystävällinen, sillä pakollisen taistelun aikaisen kommunikoinnin ulkopuolella sanoja vaihdetaan lähinnä kiroilun ja nimittelyn merkeissä.

Peli lähtee liikkeelle Venezuelasta, jossa vallankaappauksen tehnyt kenraali Ramirez kaipaa kuritusta. Ensimmäinen tehtävä on tiedusteluoperaatio, jonka tuloksena paljastuu messevä kansainvälinen salaliitto. Seuraavaksi tehtäväkseen saakin valita rähinää Siperiassa, niin ikään Venäjällä Sveta-Ostrovin valastusasemalla tai Ruandassa.

Pelin budjettihintaisuus hyökkää silmille heti ensihetkistä lähtien. Grafiikka on halvan näköistä; tekstuurit ovat räikeitä ja hienostumattomia, pelialueiden arkkitehtuuri todella yksinkertaista ja kulmikasta, yksityiskohtia tarjotaan vain välttämätön minimimäärä. Niin ikään taustamusiikki on geneeristä "toimintamusiikkia", ääniefektit tusinatavaraa ja ääninäyttelyssä lyödään yli, tahallaan tai tahattomasti. On kuitenkin lohdullista huomata, miten pätevää nykypäivän halpistuotantokin on. Hahmomallit ovat sinänsä karuja, mutta kasvot ovat yksityiskohtaisia ja kasvoanimaatio natsaa yhteen puheen kanssa aika kivasti. Räsynukkeanimaatio toimii mallikkaasti räjähdysten paiskoessa vihollisia ja muuten silmiinpistävän karuja pelialueita on piristetty suurehkolla määrällä tulituksessa tuhoutuvia esineitä, kuten huonekaluja ja linnoitteitakin. Tuotantoarvojen suhteen Conflict: Denied Ops asettuukin johonkin joulukuussa julkaistun, kotimaisen Frozenbyten {Shadowgrounds Survivor}in B-tason ja vaikkapa Epicin AAA-tasoisen {Gears of War}in väliin. Conflict: Denied Opsia voisi kutsua vaikkapa A-tason peliksi.

Pelimekaniikan kulmakivi on kahden päähahmon erilainen varustelu ja ominaisuudet. Konekiväärimies Lang liikkuu hitaasti, mutta pärjää tulivoimallaan suorassa laukaustenvaihdossa. Tiedustelijatyyppinen Graves on nopea, mutta kiikaritähtäimellä varustettu puoliautomaattikivääri tai kakkosase, vaimennettu pistooli, eivät ole parhaimmillaan lähitaistelussa. Hahmojen välillä voi ja pitää vaihtaa napin painalluksella, ja homma toimiikin mallikkaasti. Muuten kontrollit ovat kömpelöhköt eikä herkkyyssäätöäkään ole (joka on erityisen hankalaa panssarivaunuilla ajettaessa), mutta nämä asiat saattavat korjaantua lopulliseen versioon. Taisteluparin käskytys onnistuu yhden osoita-ja-klikkaa -periaatteella ja toimii varsin hyvin. Jos taistelupari ammutaan nurin, on toisen herroista käytävä elvyttämässä kaatunut toveri takaisin taistelukuntoon. Normaalivaikeustasolla aikaa elvyttämiseen on peräti kolme minuuttia, joten erityiseen varovaisuuteen ei ole syytä.

Tehtävien välillä kaksikon aseistus saa päivityksiä. Lisätoimintoja tai aseita ei pääse valitsemaan itse, mutta se ei menoa haittaa. Itse asiassa yksinkertaisen johdonmukainen ajattelu toimii hienosti: Tehtävän aikana ei juuri vaihdeta aseita tilanteen mukaan, vaan ohjattavaa hahmoa. Tämä on jopa realistista, oikeastikin sotilailla on mukanaan vain pääase ja ehkä vara-ase, ja pääaseet taas on nakitettu tehtävänkuvan mukaan. Tehtävien välillä taas ei tarvitse vaivata päätään fiksuimmilla päivitysvalinnoilla, sillä pidempi ammusvyö konekivääriin tai haulikko tarkkuuskiväärin alle lähitilanteita helpottamaan pamahtavat käyttöön automaattisesti ja tuntuvat mukavilta palkinnoilta onnistumisesta. Ensimmäisen tehtävän jälkeen myös hahmojen ominaisuudet eriytyvät entisestään. Lang saa panssarintorjuntaan soveltuvan singon ja Graves kiikarikivääriinsä kameran, jonka avulla avautuu mahdollisuus ampua tähdättyjä laukauksia kulmien ympäri tai suojan yli.

Toisilleen piruilevan kaksikon käyttö räiskintäpelin pääosassa on näinä aikoina kuitenkin hieman ongelmallista. Electronic Artsin {Army of Two} tekee tuloaan, ja siinä keskeinen idea on sama. Army of Two rökittää tietenkin Conflict: Denied Opsin tuotantoarvoissa ja on nettiroolipeleistä lainattuine aggro-ominaisuuksineen myös koukuttavampaa pelattavaa. Army of Twossa hahmojen väliset erot eivät tosin ole yhtä selvät. Koska Conflict: Denied Opsissa ei kuitenkaan ole mitään räikeitä vikoja, joten jos kuluttajahinta on Suomessakin selvästi täysihintaisen pelin alapuolella, on julkaisu täysin perusteltu ja markkinalla luulisi olevan tilaa. Meno on ehkä vähän kulmikasta ja karua, mutta ei kaikkien räiskintäpelien tarvitsekaan olla mitään muuta kuin kulutustavaraa. Ennakkoversioiden perusteella Xbox 360- ja Playstation 3 -versioiden välillä ei ole käytännön eroja, mikä ilahduttanee kököistä käännöksistä kärsineitä PS3-pelaajia. Pc-versiota ei testiin saatu.